Peskihaara
ski Ke
Henkipääsemäharju
iha
m Keminköngäs
1 km
I
L E
a
ar
Kemihaara - Kuttusoja 0
Na ltio ha ar a
Ke
KEMIJOEN melontakartta nro 1 P
Urho Kekkosen kansallispuisto
ra haa
aara Kemih
matalaa
Kemihaaran Loma p. 040 - 538 7969 Majoitus 25 hengelle. Autonhakupalvelu.
P
1 : 50 000 Saarisuvanto
Uko noja
KEMIHAARA Kemihaaran Loma Kemihaaran latvat - Kemihaaran Loma Reitin pituus ja korkeusero : Edestakainen matka 21 km, korkeuseroa alle 20 m. Reitin luonne : Kemihaara kulkee läpi Kemihaaran erämaaalueen, ja reitti on varsinkin yläosaltaan hyvin erämainen. Peskihaarasta alaspäin (6,5 km) Kemihaara kulkee UKKpuiston rajalla. K oska Kemihaaran latvalle ei pääse kuin ylävirtaan meloen ja kanoottia uittaen, on reitti raskas. Virtaus on joessa jatkuvaa lukuunottamatta lyhyttä suvantoa ( 150 m) Keminkönkään alla. Keminkönkään laskua ei suositella retkikalustolla, mutta muuten kosket ovat laskukelpoisia. annat Kemihaaran ovat melko r helppoja uittaa, mutta hyviä l eiripaikkoja on vähän. Melontakausi : Keväästä syksyyn. Vähän veden aikaan joutuu kanoottia uittamaan tai vetämään rantaa pitkin enemmän jokea ylöspäin meloessa. Edestakaiseen matkaan kuluva aika : 1 päivä (raskas!) ylävirtaan, puoli päivää alavirtaan. Suositeltava kalusto : Muovikalusto. Vähän veden aikaan reitti on kivinen. Suositeltava melontakokemus : Sopii erähenkiselle melojalle. Ei sovellu aloittelijalle raskaan yläv irtaosuuden vuoksi . Huomioitavaa : Ota mukaan uittonarut. Kemihaaraan ei myydä kalastuslupia.
virtapaikkoja Seitainaapa
Matalaa, ei kunnon väylää.
matalaa
oja
Seitain
niva nopea virta
a
j yso Ätim
Joessa isoja kiviä.
Pirttimänniköt
niva
Matalikko, vasen ranta syvin.
Saarten vasen puoli syvempi. 1. saaren kohdalla syvintä vasemmassa rannassa.
Iso-Rapinus
Uuramänniköt ao
r Uu
niva
ja
Matalaa, eniten vettä oikean rannan tuntumassa.
Uura-aapa
niva
ki
7,2 km
Joessa isoja kiviä.
matalaa Matalikko keskellä jokea.
njo
Keskellä jokea matalikko, eniten vettä vasemmalla.
Matalaa, eniten vettä oikealla.
3,3 km
So rvo rta
Takkimushauta
laskureitti oikealta
4 km oja
Laskureitti keskeltä, kiviä kiertäen. Matalaa, eniten vettä .
vasemmalla
KEMIJOKI Kemihaaran Loma - Kuttusojan kota H uomaa, että koskiluokitus koskee vain matalaa vettä! (Kartoitushetkellä virtaus Miekkakoskella Savukosken yläpuolella 43 m) Luokitus ³/s. saattaa muuttua korkealla vedellä. Reitin pituus ja korkeusero : 20,5 km, alle 15 m. Reitin luonne : Vuolasvirtainen ja erämainen reitti. Joen länsiranta on Kemihaaran erämaa-aluetta Uuraojan tienoille asti. Reitillä on vain yksi helppo koski ja muutama vaatimaton niva. Joessa on matala hiekkapohja ja kesävedellä runsaasti matalikkoja. Joelta poistuminen ei ole helppoa, sillä jokea myötäilevällä hiekkatiellä ei voi ajaa autolla, koska Kuttusojan ja Uuraojan yli ei ole siltoja. Ympäristö on metsäinen, aluksi koivikkoa, sitten myös kuusia ja mäntyjä. Reitin varrella ei ole asutusta. Joen varresta löytyy paljon hyviä leiriytymispaikkoja. Melontakausi : Keväästä syksyyn. Matalan veden aikaan jää raskaasti lastattu kanootti helposti kiinni matalikoille. Suositeltava kalusto: K esävedellä muovikalusto on kätevin, korkealla vedellä muunkinlainen kalusto käy. Suositeltava melontakokemus : Sopii aloittelijalle kokeneemman mukana. Kannattaa huomioida, että joki kulkee tiettömän taipaleen takana. Muuta huomioitavaa : Kuttusojan yläpuolinen osuus on rauhoitettu kalastukselta.
Savu kosk elle, Lattu naan
n aa inm
i
un Ka
Kivinen, kapea laskureitti keskilinjan oikealta puolelta kivien välistä.
Matalaa, eniten vettä lähellä oikeaa rantaa. Könkäänkonelo
I-
Uuravaara
Matalaa, oikean rannan tuntumassa syvintä.
Hyvin matalaa
Karttamerkkien selitykset
Kaakkurikonelo
6 km
Marjavaara
lähtöpaikka reitille
Kuttusoja
Helluntainiemi
joen virtaussuunta
koski
I-
koskiluokka matalalla vedellä
kaksikaistainen autotie
yksikaistainen autotie
ajotie ajopolku
polku nuotiopaikka
pelto
Marjaoja
Huom. Kuttusojan yli ei ole ajosiltaa.
Matalikko, vasen ranta syvä.
Maanmittauslaitos, lupa nro 42/LA/06
Kuttusoja
Lattunaan
6 km
välimatka kota
kovavirtainen osuus matalikko
grillikatos
P
pysäköintialue
lopetuspaikka (Kemihaarassa kääntöpaikka) tai välimatkan mittauspiste
Ku ttu so ja
KEMIJOEN melontakartta nro 2 Kuttusoja - Ruuvaoja
P
0
Huom. Kuttusojan yli ei ole ajosiltaa.
ja
o Marja
I
L
Kuttusoja
1 km
matalikko, vasen ranta syvä
E
1 : 50 000
n
ra aa h i m Ke aan m Lo
Kuttusvaarat Nivatunturi
4 km matalaa linja
Niekka
sähkö
Pykäläinen Matalikko, saaren vasemmalta puolelta syvä.
matalikkoja
5 km virtapaikkoja
Siu
ruh a oja udan
Ke
mi
jok
i
-
Kynsikoski I4-osainen koski. Alku ja loppu nivaa. Laskureitti k eskilinjaa kiviä ja matalikkoja kiertäen . Väistä kosken toisen osan lopussa pystykivi keskireitillä. Rannat matalia ja kivisiä.
5 km
niva
Kuusinivat
Laskureitti oikealta, muualla matalaa.
Leppoisa virta-niva -jakso, jossa vaikeudet lähinnä kivien ja matalikkojen väistelyä.
Yl i m
Karpinivat Matalaa virtaa ja nivaa.
Tulppioon, Kemihaaran Lomaan
mä
ine n Ki v ijok i
Koiranniva
Ylimmäinen Lattunakoski, niva
13,5 km
Kivien välissä pujottelua.
Lattunavaara
Kivien kiertelyä.
Samperin patsas Hugon kämppä, Villin Pohjolan vuokrakämppä
2 km
Lattuna
Alimmainen Lattunakoski I-
Ali
mm
ain en K
3-osainen koski: 1. osa I-: laskureitti keskilinjaa kiviä väistäen. 2. osa I-: laskureitti keskilinjan vasenta puolta ohi oikealla olevan kivikon. 3. osa niva.
lähde
ivij
Kairiv
KEMIJOKI Kuttusojan kota - Ruuvaoja Huomaa, että koskiluokitus koskee vain matalaa vettä! (Kartoitushetkellä virtaus Miekkakoskella Savukosken yläpuolella 42 m) Luokitus ³/s. saattaa muuttua korkealla vedellä. Reitin pituus ja korkeusero : 22 km, n. 10 m. Reitin luonne : Vaihteleva r eitti. Virtaus jonkin verran hitaampaa kuin Kemijoen ylimmällä osuudella. Reitillä on pieniä koskia, jotka ovat matalia vähän veden aikaan mutta silti melottavissa. Lattunan jälkeen ei ole enää koskia. Joelta poistuminen helppoa, sillä vähäliikenteinen tie kulkee lähes koko matkan lähellä jokea. Ympäristö on metsäinen. Ensimmäiset mökit Kemihaaran Lomasta lähdön jälkeen ovat Pykäläisessä ja seuraavat Lattunassa. Leiriytymispaikkoja on helppo löytää. Melontakausi : Keväästä syksyyn. Suositeltava kalusto: Koska reitillä on matalia koskia ja matalikkoja vähän veden ai kaan, muovikalusto on käytössä huolettomin. Lattunasta eteenpäin kaikenlainen kalusto käy, tosin kuivaan aikaan on tälläkin välillä paikoin matalaa. Suositeltava melontakokemus : Sopii myös aloittelijalle kokeneemman melojan seurassa, kun käytetään koskiin sopivia turvavarusteita (mm. kypärää). Osuus Lattunasta Leukkuhamaraan (ks. Kemijoen kartta nro 3) sopii erinomaisesti aloittelijalle, sillä reitillä ei ole koskia. Matkaa Lattunasta Leukkuhamaraan on 16 km eli päiväretken verran. Muuta huomioitavaa : Ylimmäisen Kivijoen seutu on erityisen kaunista. Ylimmäistä Kivijokea voi myös käydä melomassa edestakaisin Kemijoelta käsin, sillä sivujoen alaosa on kosketon ja kaunis. Myös Lattunavaaralle voi käydä kiipeämässä. Lattunavaara näkyy Kemijoelle jo ennen Kynsikoskea, Siuruhaudan tienoilta. Kalastus on mahdollista Kemijoessa Kuttusojan tienoilta asti.
ok
ei puuhuoltoa
Huuhkajavaara
i
eriin
Karttamerkkien selitykset lähtöpaikka reitille
6 km
kaksikaistainen autotie
joen virtaussuunta
yksikaistainen autotie
ajotie
I-
Vo
uh
tuj o
ki
koski
pelto
koskiluokka matalalla vedellä
6 km
ki
Ke
jo mi
Ruuvaoja
polku
välimatka lähtöpaikan ja lopetuspaikan välillä nuotiopaikka
kovavirtainen osuus matalikko
Maanmittauslaitos, lupa nro 42/LA/06
ajopolku
mahdollinen lähtötai lopetuspaikka
nähtävyys kota
YLIMMÄINEN KIVIJOKI Niekalle vievän metsäautotien silta - Kemijoki, Alimmainen Lattunakoski Reitin pituus ja korkeusero : 13,5 km, n. 45 m. Reitin luonne : Pieni joki, josta suurin osa on nivaa tai pientä koskea. Lyhyet suvannot tuovat vaihtelua vauhdikkaaseen menoon. V irtapaikat ovat kuitenkin korkeallakin vedellä matalia ja raskaampi kalusto voi juuttua paikoin pohjaan. Joki tarjoaa sekä erämaan rauhaa että kauniita maisemia. Reitin yläosassa ympäristö on pääosin suomaisemaa. Alemman sillan jälkeen virtaus vähenee ja ennen Kemijokea Kivijoki kiemurtelee suvantona Lattunavaaran vieressä keskellä hienoa koivukujaa. Joella näkyvät kahden tammen jäänteet ja joen läheltä voi löytää savottakämppien raunioita. Melontakausi : Vain korkealla vedellä ja tulvalla. Alemmalta sillalta voi lähteä matalammallakin vedellä, jos on valmis uittamaan kanoottia matalat nivat sillan jälkeen. Tässä kuvatun os uuden yläpuolella Kivijoki mutkittelee jängällä ja korkeuseroa on vain vähän, joten siellä joki lienee melottavissa läpi kesän (lähtöpaikkana silta Niekkatunturin vieressä). Suositeltava kalusto: Alle 4-metriset muovikanootit ja kajakit. Suositeltava melontakokemus : Sopii parhaiten seikkailuhenkiselle melojalle, jolla on koskivarustus (mm. kypärä) ja uittoköydet mukana. Matalalla vesitilanteella sopii kokeneemman seurassa myös vähemmän meloneelle. Huomioitavaa : Uusia puita saattaa aina kaatua pienen joen yli, joten jos koski jatkuu mutkan taa, on reitti syytä tarkistaa rannalta ennen laskem ista. Jos Kivijoelle jollakin tavoin pääsee tulva-aikaan (tie pehmeä pitkälle kesään), kannattaa koskien mutkissa varoa ajautumasta päin ulkokurv ia, joista parissa on vaarallisia pihtipuita. Muuta huomioitavaa : Niekkatunturilta on hyvät maisemat yli Kivijoen seudun.
matalalla vedellä matala virtapaikka
niva Jekkioja
Jekkioja
Saunavaara
Ruuvaoja - Martti
niva (ei nivaa)
niva
Kai
matalalla vedellä kivistä
rijo
matalalla vedellä matalia virtapaikkoja
ki
Vaklioja
matalalla vedellä matalia virtapaikkoja
oja kli
Va
Riekkohauta, Villin Pohjolan vuokrakämppä
Karttamerkkien selitykset kaksikaistainen autotie
lähtöpaikka reitille joen virtaussuunta
I-
koskiluokka korkealla vedellä (suluissa matalan veden tilanne, jos se on erilainen)
koski
pelto
yksikaistainen autotie
ajotie ajopolku
polku
nuotiopaikka
6 km
välimatka lähtöpaikan ja lopetuspaikan välillä
laavu
kovavirtainen osuus
kota grillikatos
mahdollinen lähtötai lopetuspaikka
Morottajakoski I (I-)
KAIRIJOKI Saunavaara - Leukkuhamara, Kemijoki Reitin pituus ja korkeusero : 14 km, noin 10 m. Reitin luonne : Vaihteleva ja erämainen. Ympäristö suota ja kuivia kankaita. Viimeiset 3 km Kemijokea. Melontakausi : Keväästä syksyyn. Kuivaan aikaan kannattaa varautua pohjakosketuksiin. Suositeltava kalusto : Muovikalusto. Suositeltava melontakokemus : Sopii myös aloittelijoille. Vain pari koskea. Helpompi reitti kuin Kairijoen yläosa (kartta saatavissa Savukosken kunnasta). Huomioitavaa : Leukkuhamara on helppo havaita suuresta sementtipaadesta joessa.
KEMIJOKI Ruuvaoja - Leukkuhamara Reitin pituus ja korkeusero : 10 km, n. 2 m. Reitin luonne : Rauhallinen reitti. Ei koskia. Ympäristö luonnonläheistä kulttuurimaisemaa. Melontakausi : Keväästä syksyyn. Suositeltava kalusto: Kaikenlainen kalusto käy. Kuivaan aikaan paikoin on kuitenkin matalaa. Suositeltava melontakokemus : Sopii myös aloittelijalle. Huomioitavaa : Leukkuhamara on helppo tunnistaa suuresta sementtipaadesta joessa.
2 km
4) I
Leukkuhamaranvaara
Kemijoen koskiosuuden matalan veden luokitus ja laskuohjeet:
Siikamukka
5 km
ja so
vu Ha
i mi jok Ke
1): Leukkuhamara Laskureitti saaren I- vasenta puolta. Pysy keskilinjan oikealla puolella saaren kohdalla, jotta väistät pari kiveä keskivirrassa. Myös rantojen lähellä on kiviä. Saaren jälkeen koski laantuu virtapaikaksi. 2) :Vahtikoski melo keskilinjaa Imyötäillen, kivien välissä pujotellen, lopussa melo enemmän vasemmalle. 3) Virtapaikka. 4) :IVaro kahta keskilinjan vasemmalla puolella olevaa kiveä kosken lopussa. 5) :IVaikeampi kuin edellinen koski. Väistä kosken alussa keskilinjalla oleva kivi oikealta, melo sitten vasemm alle ja väistele kiviä. 6) :Nuorakoski Paljon kiviäI+ kierrettävänä pitkällä matkalla. Lähde koskeen läheltä vasenta rantaa, vähitellen siirrytään keskemmälle jokea kiviä kiertäen. Kun kosken loppu jo häämöttää, on vielä matala kivivalli, josta ei kannata laskea joen keskeltä. 7) :Äänikoski LaskureittiI keskilinjaa kivien välissä pujotellen. Mutkaa kohden päävirta vie oikealle. Mutkan jälkeen keskilinjan oikealla puolella on kuitenkin kiviä, joiden välistä voi joko yrittää pujotella tai mieluummin kiertää ne vasemmalta. 8) Istumakari, : Laskureitti niva oikean rannan lähellä. Mutkan jälkeen virtapaikkaa, jossa eniten vettä keskellä jokea . Joitain kiviä kierrettävänä. 9) :Kontiokoski Kaksiosainen I koski. Alkuosa I-: Matalaa, kivien kiertämistä. Mutkan jälkeen pysytellään keskilinjan vasemmalla puolella, sillä oikea puoli on matala. L oppuosa aloittaa vasemmalta I: Kosken voi puolelta, mutta siirry oikealle ennen vasemmalla puolella olevaa kivikkoa. Loppumatka kiviä kierrellen keskilinjan oikeaa puolta. 10) : Mantovirta Laskureitti Ikeskilinjaa kiviä väistellen. Kosken lopussa väistä keskellä olevaa matalaa. 11) : Pahtakoski Laskureitti keskilinjan I oikeaa puolta kiviä kierrellen. Kun näet pahdan kosken alla oikealla rannalla, väistä keskellä jokea oleva matalikko mieluiten oikealta. 12) :Myllykoski Kolmiosainen I+! koski. Alkuosa : Pitkä I+ !itkään koski,voikin joka alkaa vain virtauksena ja p antaa joen kuljettaa keskivirrassa ja väistellä vähän kiviä. Koski kuitenkin pahenee vähitellen niin että vaikein kohta on kosken lopussa. Kun näet kivisen saaren oikean rannan tuntumassa, melo joen vasemmalle. puolelle, sillä saaren vieressä on ikäviä kivikoita (!). Kun olet väistänyt pystykiven saaren kohdalla, vaikeudet helpottuvat. Loppuosa I-: Ennen Kivien mutkaa kiertämistä. eniten vettä vasemmalla. Mutkan jälkeen laskureitti keskilinjaa. 13) . Aisarinniva Laskureitti saaren vasemmalta puolelta.
P
E
0
Välinivat I- (niva) Suomurinivat
Taskurin mukka
Aisarinkonelo Aisar intie
a
VÄRRIÖJOKI Värriöjoki on melottavissa Kotavaaralta Kemijokeen asti (33,5 km). (Korkealla vedellä voidaan lähteä myös ylempää.) Ylimmät 20 km reitillä on paljon nivoja ja pieniä koskia, alimmat 13,5 km ennen Kemijokea Värriöjoki virtaa rauhallisemmin. Värriöjoen melontakarttoja on saatavissa Savukosken kunnasta.
(matalalla vedellä matalikko)
Värriön pirtti Patosaari
nivoja I (I-), kivinen
I(niva)
rriö
jok
M
rt
tiin
I (I-, hyvin kivinen) niva niva Känsä(virtapaikka) saaret
Siliätsaaret
niva (matalalla vedellä niva) niva (virtapaikka)
Vä
13) Aisarinniva
1 km
1 : 50 000
I
niva I-
I
L
i
12) Myllykoski
Kemijoki
6) Nuorakoski I+
9) Kontiokoski I-
5,5 km
Sarivaara
5) I
Kontiokosken Kämpät p. 040 - 767 1579 Majoitus 10 hengelle.
11) Pahtakoski I
8 km
3) niva
7,5 km
8) Istumakari niva
10) Mantovirta niva
Aartosaari
2) Vahtikoski, niva
7) Äänikoski, I-
3 km
12 km
Aarto-oja
1) Leukkuhamara I-
KEMIJOEN KOSKIOSUUS Leukkuhamara - Martti, Aisarintie (entinen lossin ranta) Reitin pituus ja korkeusero : 21 km, n. 25 m. Reitin luonne : Joki on melko iso ja reitti koskinen. Leukkuhamarasta Marttiin onkin Kemijoen koskisin osuus. Kosket ovat helppoja mutta isovetisiä varsinkin korkean veden aikaan. Lisäksi rantaan on paikoin matkaa, mikä kannattaa muistaa kylmien vesien aikaan. Joelta poistuminen on kuitenkin helppoa, sillä harvaan liikennöity tie kulkee lähes koko matkan suhteellisen lähellä jokea. Ympäristö on rauhallista metsämaisemaa. Ennen Martin kylää joen varressa on vain joitain taloja ja peltoja. Leiripaikkoja on helppo löytää. Melontakausi : Keväästä syksyyn. Suositeltava kalusto: Koska reitillä on paljon koskia, joihin on lisätty joen entisöinnin yhteydessä kiviä, muovikalusto on käytössä huolettomin. (Taitava meloja, joka osaa lukea virtaa hyvin, tosin pärjää myös kuitukalustolla.) Kannattaa myös huomioida, että kuivana kesänä vesi laskee sangen alas ja paikoin on varsin matalaa. Suositeltava melontakokemus : Sopii myös aloittelijalle kokeneemman melojan seurassa, kun käytetään koskiin sopivia turvavarusteita (mm. kypärää). Muuta huomioitavaa : Matalan veden aikaan helpoin laskureitti koskissa ei useinkaan kulje suoraan vaan mutkittelee joen entisöinnin vuok si. (Katso matalan veden laskuohjeet erillisestä laatikosta.) Huomioitavaa : Leukkuhamara on helppo tunnistaa suuresta sementtipaadesta joessa.
Kokkovaara
niva
Kivinen. Laskureitti: jyrkin kohta keskilinjan vasenta puolta, sitten keskilinjaa kiviä kierrellen. (Korkealla vedellä helpoin reitti oikean rannan tuntumassa.)
vesillelaskupaikka
Koukkusuvannonselkä
Ruuvaoja
KEMIJOEN melontakartta nro 3
Saukkosaaret Harjusuvanto
Maanmittauslaitos, lupa nro 42/LA/06
KEMIJOEN melontakartta nro 4
Mantovirta niva
Pahtakoski - Martti - Hanhioja K Karttamerkkien selitykset lähtöpaikka reitille
5,5 km
yksikaistainen autotie
ajotie
I-
koskiluokka korkealla vedellä
6 km
3) Aisarinniva
Aisar
grillikatos
Al n ine ma ki ijo olt
im
Su
1 km
Poriste, niva
I
Matalalla vedellä vasemmassa sisäkurvissa matalikko.
1 : 50 000
Kellohauta
Nu
nn
er
VÄRRIÖJOKI Maskaisentien silta - Martti Reitin pituus: 6,5 km. Reitin luonne : Ei koskia. Ympäristö metsää, niittyjä ja peltoja. Kemijoen osuus (2,5 km) isoa jokea. Melontakausi : Keväästä syksyyn. Suositeltava kalusto: Kaikenlainen kalusto. Suositeltava melontakokemus : Sopii hyvin myös aloittelijalle. Huomioitavaa : Värriöjoen ylemmän osan melontakarttaa on saatavissa Savukosken kunnasta.
ki
13 km Pielimukka
an ua nh Ta Hihnavaara
6,5 km
ojo
oki j i m Ke
Ar aj
Korvatunturin Lomakeidas p. 0400 - 462 551, 050 - 326 0289 Majoitus 56 hengelle. Kanoottiretket.
ki VärriöjoKokkohauta
4,5 km 2,5 km
0
Martti
Aisarinkonelo
intie
tie Maskaisen
Yl Su imm ol ä tij ine ok n i
vesillelaskupaikka
mahdollinen lähtötai lopetuspaikka
E
2) Myllykoski
Taskurinmukka
kovavirtainen osuus
L
I-
polku
niitty
P
1) Pahtakoski I
ajopolku
välimatka lähtöpaikan ja lopetuspaikan välillä
pelto
i
I
niva
kaksikaistainen autotie
joen virtaussuunta
koski
jok emi
Ulm ao
ja
ok i ARAJOKI Arajoki on melottavissa korkealla vedellä Värriöjärvestä asti km). (11 Arajoen melontakarttoja on saatavissa Savukosken kunnasta.
KEMIJOKI Pahtakoski - Martti, Aisarintie (entinen lossin ranta) Reitin pituus ja korkeusero : 5,5 km, alle 10 m. Reitin luonne : Joki on melko iso ja reitti koskinen. Kosket ovat varsinkin korkean veden aikaan isovetisiä ja rantaan on paikoin matkaa. Matalan veden aikaan helpoin laskureitti ei kulje koskissa suoraan vaan mutkittelee joen entisöinnin vuoksi (katso matalan veden laskuohjeet erillisestä laatikosta). Reitin y mpäristö on metsäinen, kunnes Martissa saavutaan asutuksen piiriin. Melontakausi : Keväästä syksyyn. Suositeltava kalusto: Kaikenlainen kalusto käy, mutta kuivaan aikaan muovikalusto on vaivattomin koskien kivisyyden takia. Suositeltava melontakokemus : Sopii myös vähän meloneelle kokeneemman seurassa, kun käytetään koskiin sopivia turvavarusteita (mm. kypärää).
Pahtakoski - Martti -välin koskien matalan veden luokitus ja laskuohje: 1)Pahtakoski I: Laskureitti keskilinjan oikeaa puolta kiviä kierrellen. Kun näet pahdan kosken alla oikealla rannalla, väistä keskellä jokea oleva matalikko mieluiten oikealta. 2) Myllykoski : Kolmiosainen koski. Alkuosa : Pitkä I+ !itkään koski,voikin joka alkaa vain virtauksena ja p antaa joen kuljettaa keskivirrassa ja väistellä vähän kiviä. Koski kuitenkin pahenee vähitellen niin että vaikein kohta on kosken lopussa. Kun näet kivisen saaren oikean rannan tuntumassa, melo joen vasemmalle. puolelle, sillä saaren vieressä on ikäviä kivikoita (!). Kun olet väistänyt pystykiven vasemman puolen re itillä saaren kohdalla, vaikeudet helpottuvat. Loppuosa I-: Ennen Kivien mutkaa kiertämistä. eniten vettä vasemmalla. Mutkan jälkeen laskureitti keskilinjaa. 3) Aisarinniva, niva. Laskureitti saaren vasemmalta puolelta.
6 km
ki
ijo
m Ke
lle oske
uk Sav Hanhioja
KEMIJOKI Martti, Aisarintie (entinen lossin ranta) - Hanhioja Reitin pituus ja korkeusero : 26 km, alle 5 m. Reitin luonne : Kemijoki on jo sangen suuri joki Martista eteenpäin, mutta reitti on leppoisa ja lähes kosketon (reitillä on vain yksi niva). Ympäristö on pääosin metsäistä, myös joitain peltoja on matkan varrella. Korkealla vedellä virtaus on kohtalainen. Matalalla vedellä reitillä on suvanto-osuuksia ja joitain matalikkoja. Joen varresta löytyy leiriytymispaikkoja. Melontakausi : Keväästä syksyyn. Suositeltava kalusto : Kaikenlaiset kajakit ja kanootit. Jokiveneet. Suositeltava melontakokemus : Sopii h yvin myös aloittelijoille parin päivän retkeksi.
Maanmittauslaitos, lupa nro 42/LA/06
Hietahaudanmukka
Hanhioja
KEMIJOEN melontakartta nro 5
0
P L
Hanhioja - Savukoski - Viitaranta
1 km
I
1 : 50 000
E
lähtöpaikka reitille
kaksikaistainen autotie
ki
joen virtaussuunta
I-
koskiluokka korkealla vedellä (suluissa matalan veden tilanne, jos se on erilainen)
pelto
6 km
ajopolku
Kuroselkä
polku
10 km grillikatos
välimatka lähtöpaikan ja lopetuspaikan välillä
mahdollinen lähtötai lopetuspaikka
Pyssykonelo
Miekkakoski I(Matalalla vedellä helpoin laskureitti kulkee vasemman rannan tuntumassa, jossa on kuitenkin matalikkoja, kun vesi laskee tarpeeksi alas. Keskellä jokea kulkee hieman vauhdikkaampi reitti.)
Jurmuniva Virtaus kiihtyy, pyörteitä.
nähtävyys
kovavirtainen osuus
10 km
yksikaistainen autotie
ajotie koski
ijo
m
Ke
Karttamerkkien selitykset
KEMIJOKI Hanhioja - Savukoski Reitin pituus ja korkeusero : 19 km, n. 5 m. Reitin luonne : Iso joki. Ympäristö metsää ja niittyjä. Miekkakosken tienoo erämaisempaa. Melontakausi : Keväästä syksyyn. Suositeltava kalusto : Kaikenlaiset kajakit ja kanootit. Matalalla vedellä reitillä on matalikkoja. Joen varresta löytyy hyvin leiripaikkoja. Suositeltava melontakokemus : Sopii myös aloittelijoille, varsinkin lyhyempi osuus Hanhiojalta Sallantielle, joka on reitin mielenkiintoisin osuus. Miekkakoskessa on syytä käyttää koskeen sopivia turvavarusteita (mm. kypärää).
1
Mukkavaara
vesillelaskupaikka
Virtaus kiihtyy, pyörteitä.
Savukoski niva
(Matalalla vedellä virtaus kiihtyy, pyörteitä, keskivirrassa aaltoja.)
2
7 3 4
(Helpoin laskureitti koko matkan vasemman rannan tuntumassa. Keskeltä laskien I-.)
Korkealla vedellä virtaus kiihtyy, pyörteitä.
5 6 889
Savukoski 10
Vilmakonelo Savuniemi
Panssarieste
Nilakkainen, niva
em
le
9 km
Pikku Akanjoki
ijoki
Niem
Pissihaukka, niva (Matalalla vedellä virtaus kiihtyy vain Pissihaukan alussa ja lopussa. Tällöin helpoin reitti alussa oikean rannan läheltä, lopussa vasemman rannan läheltä.)
Iso Akanjärvi
5 km
Kemijoki
3 km
Purnumukka
Saukkoniva
2
Sulantamaanniva ( I- matalalla vedellä) niva
Savukosken leirintä, Joulupukin muorin tupa p. (016) 841 444, 0400 - 393 315, fax (016) 841 443. Email:
[email protected] Majoitus 12 hengelle. Kahvio, nukkenäyttely, geonäyttely ja matkamuistomyymälä.
,Pohjolan p. (016) Osuuspankki 339 640
4
,Korvatunturin p. 040 - 730 6484 taksi
5
K-valinta Heinäjärvi , p. (016) 841 274 Sale Savukoski , p. (016) 841 223
6
,Apteekki p. (016) 841 465
7
Neste-huoltamo
8
Korvatunturin Puoti
9
Seiväs-Baari , p. (016) 841 044 Kioski Onnenpyörä ,p. (016) 841 155
10 Saukkovaara
Hotelli-Ravintola Samperin Savotta p. (016) 841 351, 040 - 715 4390 www.samperi.com Majoitus 60 hengelle. Ravintola A-oikeuksin. Kanoottien vuokraus ja kuljetus. Ohjelmapalvelut.
3
i
jok
an Ak
virtapaikka (matalalla vedellä ei juuri virtaa)
KEMIJOKI Savukoski - Viitaranta Reitin pituus ja korkeusero : 26 km, alle 10 m. Reitin luonne : Iso joki. Ympäristö luonnonläheistä kulttuurimaisemaa. Hyvä tai kohtalainen virtaus lukuunottamatta Akansuvantoa (2,5 km) ja Marjasuvantoa. Joen varresta löytyy hyvin leiripaikkoja. Melontakausi : Keväästä syksyyn. Suositeltava kalusto : Kaikenlaiset kajakit ja kanootit. Jokiveneet. Suositeltava melontakokemus : Sopii myös aloittelijoille parin päivän retkeksi.
Iso
3 km
Marjasuvanto
ioj pp
1
Akansuvanto
Marjasuvannon Lomamajat p. 040-762 0061 www.marjasuvanto.iwebland.com Majoitus 15 hengelle.
ku
a
Internet: www.savukoski.fi
5 km
Lomatila Viitaranta p. (016) 842 444, 040-761 9697 Majoitus 6 hengelle.
Ku os
Savukoski
, p. (016) 841 415
B & B Karhunpesä Majoitus 10 hengelle.
, p. 0400 - 193 737
Sa
Pe
se o k l
i nn
el
Iso Sarvisaari
Kunnusaapa
Te
nn
Hairahtamajärvi
iöj
ok
TENNIÖJOKI Tenniöjoki on melottavissa Naruskan sillalta Kemijokeen asti (52 km). Tenniöjoen melontakarttoja on saatavissa Savukosken kunnasta.
i
Kuosku
Kuoskussa Lomatila Kelloniemi p. (016) 843 420, 0400 - 293 212 Majoitus 12 hengelle.
, p. (016) 841 117
Maanmittauslaitos, lupa nro 42/LA/06
Viitaranta - Kitinen rkk
Karttamerkkien selitykset lähtöpaikka reitille
kaksikaistainen autotie
joen virtaussuunta
1 : 50 000
E
o-o
1 km
I
L Ve
0
yksikaistainen autotie
ajotie
I- koskiluokka koski
ja
pelto
ajopolku
matalalla vedellä
6 km Kairanaapa
el le
P
Sa vu ko sk
KEMIJOEN melontakartta nro 6
polku
välimatka lähtöpaikan ja lopetuspaikan välillä kota
Luiro
nähtävyys mahdollinen lähtötai lopetuspaikka
LUIROJOKI Luiron kylä - Kitinen, maantiesilta (- Pelkosenniemi) Kartoitus tehty alinta kesäminimivettä hieman korkeammalla vedellä (Kammosessa Tanhuan eteläpuolella n. 20 m). ³/s Reitin pituus ja korkeusero : 10 km (15 km), alle 1 m. Joen luonne : Suvantoinen ja rauhallinen reitti rehevien rantojen välissä. Kitisen osuus on isoa jokea, jolla vastatuulen sattuessa voi joutua melomaan tehokkaasti, että pääsee eteenpäin. Reitin ainoan kosken, Mantekosken, luonteen määrää Kitisen säännöstelykorkeus. Luiron kylän jälkeen joen varressa ei ole asutusta ennen Pelkosenniemeä eikä joen lähellä kulje tietä ennen Kitisen maantiesiltaa. Melonnan voi lopettaa joko Kitisen ylittävälle maantiesillalle (sillan länsipuolella vie lyhyt pistotie rannan tuntumaan) tai jatkaa Pelkosenniemen kylään asti. Melontakausi : Keväästä syksyyn. Suositeltava kalusto: Kaikenlainen kalusto käy lukuun ottamatta Mantekoskea, joka voi olla matala riippuen Kitisen vedenkorkeudesta. Suositeltava melontakokemus : Osuus sopii hyvin myös aloittelijalle, käytetään Mantekoskessa sopivia turvavarusteita (jos koskea ylipäätään on). Muuta huomioitavaa : Myös Kairalan kylään voi meloa, kun kääntyy Kitistä vastavirtaan jokien yhdyttyä.
an
la ira
Ka
8 km
lintutorni
2,5 km
Kaikuranta
Pöllänniemi
Perälä
Serrikoski I-
Kemijoki
en tin Ki
8,5 km
ki
jo rri
Venäläisten muistomerkki
Vasaniemi
Se
Kemijoki
Muistomerkki
voimakasvirtainen osuus
niva Haltiojärvi
8 km Maasaari
Loukaskoski Ihelpoin oikeaa rantaa
Kuusisaari
Pelkosenniemi
helpoin oikeaa rantaa Kolsanharju
Keminsaaret
Suukoski
Katosmukka
Vu oto sjo Suukosken ki luonteen määrää Kitisen säännöstelty vedenkorkeus. Kartoitushetkellä koskea ei ollut, virtaus vain kiihtyi.
Serrikoski on luokitettu keskivirran reittiä jossa on pyörteitä. Oikean rannan lähellä on kallioita ja kiviä, joiden välistä voi löytää helpommankin reitin, mutta vesitilanteesta riippuen kallioiden ja kivien väliin voi muodostua myös aaltoja. Kartoitushetkellä Serrikoskessa oli Kemijoen lähes ainoat hyvät surffiaallot keskivirran kallion vieressä.
Katossaaret
Sääskisuvanto
Jänkäläisenkoski I+(Huomaa, että luokitus ja laskuohje koskevat vain matalaa vettä)
2 km
m
Ke
Ontinsuvanto
Kosken luonteen määrää Kitisen säännöstelty vedenkorkeus. Kartoitushetkellä koskessa ei ollut virtausta.
Jänkäläisenaapa
i
k ijo
Lomatila Viitaranta p. (016) 842 444, 040-761 9697 Majoitus 6 hengelle.
kun
Mantekoski
Sokanaapa
1,5 km
7 km Serrisuvanto
Saapasniemi
ir o u L
3 km
kovavirtainen osuus
Sudenvaaranaapa
Koskia vähän meloneen on viisainta tarkistaa reitti oikealta rannalta ennen koskenlaskua. Helpoin reitti (I+): Melo kosken yläosa oikean rannan tuntumassa virtauksen laitaa pitkin, jolloin vältät aallot joen keskellä ja matalikon joen vasemmalla puolella. Kun isoimmat aallot loppuvat, melo määrätietoisesti virran poikki keskelle jokea, kunnes pääset joen keskilinjan vasemmalle puolelle. Tällöin väistät kosken alaosassa oikealla puolella olevan portaan, joka on kivinen matalalla vedellä.
Pelkosenniemen palveluja Matkustajakoti p. 040 - 722 6635 Asuste-Kenkä Pesonen pienoistavaratalo p. (016) 851 264 K-Extra p. (016) 851 285 Siwa p. (016) 851 229 Shell Simpukka p. (016) 851 278
KEMIJOKI Viitaranta - Kitinen, Pelkosenniemen Vasaniemi H uomaa, että koskiluokitus koskee vain matalaa vettä! (Kartoitushetkellä virtaus Miekkakoskella Savukosken yläpuolella 43 m) ³/s. Esimerkiksi Jänkäläisenkoski saattaa olla huomattavasti vaikeampi isolla vedellä. Reitin pituus ja korkeusero : 29 km, noin 10 m. Reitin luonne : Kemijoki on Viitarannalta alaspäin sangen iso joki. Virtaus vaihtelee varsin voimakkaasti: reitillä on sekä suvantoja että vilkkaasti virtaavia osuuksia, vaikka varsinaista koskea ei olisikaan. Aloittelevan melojan voi olla vaikea ylittää vastatuulella paria pitkää suvantoa (esimerkiksi Ontinsuvanto), varsinkin jos liikutaan avokanootilla. Osuuden k osket ovat helppoja mutta isovetisiä ja rantaan on keskivirrasta matkaa, mikä kannattaa muistaa varsinkin kylmien vesien aikaan. Jänkäläisenkoskella on myös syytä huomioida, että helpoin reitti kulkee keskivirran yli. Koska tie kulkee vain parissa kohtaa joen vieressä, ei joelta poistuminen ole aina ongelmatonta. Jokivarren maisemat ovat pääosin metsäiset, mutta joelle näkyy myös joitain taloja. Erämaisinta on Jänkäläisenkosken tienoilla. Telttapaikkoja löytyy joen varresta runsaasti. Leiriyty miseen sopivat esimerkiksi Keminsaaret noin 4 km ennen Vasaniemeä. Melontakausi : Keväästä syksyyn. Suositeltava kalusto: Kaikenlaiset kajakit ja kanootit. Jokiveneet. Suositeltava melontakokemus : Sopii myös aloittelijalle parin päivän retkeksi kokeneemman melojan seurassa, kun käytetään koskeen sopivia turvavarusteita (mm. kypärää).
Maanmittauslaitos, lupa nro 42/LA/06
